En ole ennen maalannut sitä
yhtä ainutta omaa suosikkia.
Nyt se kuitenkin on olemassa.
Joulukuun näyttelyn viime metreillä
syntyi tämä taulu.
Sydämeni sykkii ehdottomasti
eniten tätä (omaa) taulua katsoessa.
Toisten sykähdyttäviä tuotoksiahan
elon varrelta löytyy useita.
6 kommenttia:
En tiiä mitä sulla on mielessä ollu tätä maalatessa mutta tässä on jotain Suuren Juhulan tuntua....jotain Taivaallista rauhottavaa...
Upea maalaus! Kertakaikkiaan!
Malla: Mulla oli mielessä saada taulu näyttelyyn.. Ja sit siitä tuli tällanen. Ehkä sisäinen juhla vihdoinkin alkaa välittyä..:)
Tiia: Kiitos!
Oh, miten ihana! Tosi kaunis! :o)
Tää oli kyllä parhaimmillaan meikäläisen mielestä silleen kahen metrin päästä. Silloin ei vielä tajunnut näkemäänsä mutta oli jo sykähtynyt (??). Tuos on vähä kynttilät eres.
Upea...kertakaikkiaan mahtava.
Lähetä kommentti